Puujousi
Perinteiset jouset, nuolet ja jousiammunta => Jouset => Aiheen aloitti: Markus - 21 Joulukuu, 2015, 13:19
-
Kataja on nyt haettu, suurimmat pois höylätty ja kuivumassa. Leveyttä on noin 3,5-4cm, pituutta sen verran, ettei ainakaan lonkkaria tuu. Ei se nyt oksaton ole, mutta mielestäni ainakin kokeilemisen arvoinen.
Loppuviikosta sitten hakemaan koivua. Onko väliä, mitä koivua, hies-, raudus- tai paperikoivua? Eipä niitä kyllä varmaan lehdettömänä edes erota toisistaan.
Googlettamalla ei tosiaan löydy juuri mitään tietoa koivuselystetystä katajasta, sen sijaan löytyy lylymäntyisestä, juoksan valmistamisesta. Sen innoittaman ajattelin kokeilla tehdä kärkiin taipumattomat sakarat. Ei varmaan kovin iso homma ole, kun on kuviosahakin nyt käytössä. Siitä liitoksesta tulikin mieleen, että onko jotain hyvää jänteen korviketta, josta tekisi vahvikepunoksen liitoksen kohdalle vai kannattaisko sitä jännettäkin nyt ostella?
Tuleeko laminaattien olla ihan täysin kuivia ennen liimausta? Titebond III:sta tilasin ja sillä aion liimailla.
Ajattelin katajan tehdä ensin muotoonsa, kun on kuivunut, ja sitten siitä piirtää malli höylättyyn koivuun ja sahaus kuviosahalla. Samasta koivusta koitan tehdä sakarat.
Katotaan nyt syntyykö tästä muuta kuin polttopuita. Yritys on ainakin kova ja suunnitelmat.
-
Mielenkiintoinen projekti. Rauduskoivusta on sen verran kokemusta että viime kesänä kaadoin yhden tyvestä 25-senttisen ja tein suorasta ja oksattomasta kohdasta yhden likivalmiin aihion. 2 viikon kuluttua oli kuivunut banaaniksi eli sivusuuntaan kieroksi. Saattaa olla perusteltua tehdä monta koivuaihiota, ehkä joku on sitten käyttökelpoinen. Kuvia kehiin vaan.
-
Kataja on lautaa vasten fillarin sisäkumeilla puristettu keskeltä hieman vastakaarelle. Ajattelin koivunkin laittaa samalla tavalla kuivumaan. En usko, että silloin tulisi sivuttaiskäyryyttä?
Oliko rauduskoivuaihiosi ihan vapaasti lattialla kuivumassa?
-
Joo vapaasti oli vaakatasossa verstashuoneen katonrajassa. Puristuksessa kuivunee toki suorempaan.
-
Rauduskoivun pitäisi olla parempaa, ainakin yksipuisen jousen kohdalla. Jos koivua käyttää vain selystykseen, niin erot ovat hyvin pienet. Tosin, esimerkiksi Ylönen käytti puusuksiinsa lähes pelkästään rauduskoivua.
Jos sinulla on katajaa useampaan jouseen, niin tee samalla myös sakaraton versio. Muutenkin, yksinkertaisesta voisi olla hyvä aloittaa... Vahvikepunoksia voi kyllä tehdä mistä tahansa langasta, liimaa vain päälle.
Titebond III on hyvä liima ja laminaattien pitää ehdottomasti olla kuivia.
Tee liimaus ennen muotoon sahausta, jää paremmin pelivaraa liimauksessa ja jälkitöissä.
Tällaistahan pitäisi itsekin kokeilla!
-
Kataja pääsi kuivumaan kieroon siitä huolimatta, että oli puristettuna lautaa vasten. Tiedä sitten, menikö se alkujaan vinoon, vai pääsikö jotenkin liikkumaan vai mikä mättäs.. Eilen höyryttelin koko aihion ja nyt on kuivumassa, toivon mukaan suoristuu. Pitää varmaan puristimia seuraavaks hankkia..
Koivukin on höylätty ja sekin kuivumassa.
Sakaroita en saanut samasta puusta tehtyä, enkä viitsinyt sitä varten lähteä uutta hakemaan. Sain tossa jonkun aikaa sitten jonkin verran lapista asti tilattua kelopuuta, mitä oli jäänyt yli rakentamisesta. Tohon lautaan olisi helppo piirtää malli ja sahata siitä. Nyt vaan mietin, että toimiiko? Mäntyähän se on eikä ole haurasta, vaan kovaa kunnon puuta. Vissiin ainakin kevyempää kuin koivu?
-
Havuopuita pitää kuivata niin penteleen kauaun kuin vain voin ja siihenki sit vielä rapiat päälle! Jos halkoo ja alkaa viestää kun on vielä vähänkään kosteut sisällä niin kierous on 100% varma.
-
No perhana.. Yleensä oon veistänyt aihion ku aihion tuoreeltaan, kun kuivuttuaan on työläämpää.
Nauloja löin lautaan kiinni ja niiden avulla se on nyt "suoristettuna". Eihän se vielä silloin kuiva ollut kun huomasin, että kieroks vetää. Ehkä se tosta suoristuu jos sitä nyt pitää puristuksissa kuivaksi asti?
-
En sanoisi, että kieroutuminen on varmaa. Se riippuu puusta, yksilöstä. Ne katajat, mitä olen sahaamalla halkaissut, ovat pysyneet täysin suorina. Samoin ohuet katajalaudat, jotka olen sahannut, suorana ovat pysyneet. Kieroutuminen riippuu yksilöstä, jotkut ovat kieroja, jotkut eivät. Lisäksi puussa voi olla sisäisiä jännityksiä, jotka aiheuttavat kieroutumista. Esimerkiksi lyly - väärin sahattu lyly kieroituu taatusti, oikein sahattu paljon vähemmän. Sama koskee mitä tahansa puita, jotka ovat jollakin tavoin epäsymmetrisiä.
-
Jos muinoin jousentekijät käytti lähinnä kirvestä ja puukkoa, miten hemmetissä ne sai liimattavat pinnat tarpeeksi suoriksi? Hiomakoneellahan se ei olisi homma eikä mikään. Tai oikohöylällä. ;D
Kuinka paksu katajan ja koivun tulisi olla noin suurinpiirtein, jos tavoitteena on 55-60 paunainen läpitaipuva n. 140cm pitkä jousi?
-
Jos kerran kirveen ja puukon osaa tehdä, niin eiköhän jonkinlainen lukkarohöyläkin onnistu.
Hiekkakiveä vasten hankaamalla voisi kenties viimeistellä. Ymmärtääkseni liimana käytettiin pehmeiksi keitettyjä tai höyrytettyjä ahvenen nahkoja, eivät ehkä vaatineet aivan täydellisiä kontaktipintoja.
Tuolta löytyy kuvia joistain tekovaiheista, tekstistä en ikävä kyllä ole löytänyt käännöstä.
http://vk.com/doc85016760_187383081
-
Niinhän se taitaa olla..
Kiitos linkistä! Englantia tosin ymmärtäisi vähän paremmin.
Sitten niitä kuvia.
En juurikaan käyttänyt aikaa taikka energiaa liimauksen aikana siihen, että saisi lapoihin mahdollista vastakaarevuutta, kun oli jo tarpeeksi työtä saada aihiot liimatuksi vähäisin työkaluin ja apukeinoin. Ens kerralla sitten ehkä parempaa. Vielä on sakaroissa työtä, ja tilleröinti tietty, pyöristelyä yms.. Jos viikonloppuna sitten jatkaisi.
EDIT: Kovin on surkealaatuisia kuvia, päivänvalossa saisi parempia..
-
Hyvältä tuo näyttää. Turha ensikappaleiden kanssa on hifistellä, varsinkin jos kyseessä on hieman vaativampi projekti. Yleensä kannattaa tehdä muutama kappale, oppia virheistä ja tehdä sitten parempi.
Kärkiä voi varmaan vähän keventää. Ovatko nuo yhdestä puusta, taivutettu vai laminoitu?
-
Kelomäntylaudasta sahailin sakarat, mistä uppasin kuvankin, eli jousi on 4-osainen ja on tarkoitus niitä vielä kevennellä.
-
Mielenkiintoinen aihe! Löytyykö markukselta kokemusta hieman pelkistetymmän katajajännejousen tekemisestä?
Omalle kohdalle kun miettii että katajaa löytyis nurkista, niin jännejousen siitä vääntäisi alkuun.. On niin hankala puu että oksat (;D) pois.
Onko tarkoitus vain saha siivu katajasta ja liimata vatsapuolelle välittämättä puun syistä? Ei ole juuri tietoa näistä laminoinneista.
Yksi hyvä kotimainen jousi olisi myös lylyjännejousi tai lylykoivu. Pitää imeä tästä oppia, niin josko pääsisi itse laminointihommiin.
-
Jänteiden kanssa en vielä ole puuhastellut, mutta muistan lukeneeni sen olevan todella työlästä ja aikaa vievää puuhaa (repiminen säleiksi yms), että samassa ajassa tekee muutamankin yksipuisen jousen. Toki onhan tämmösen laminaattijousenkin tekeminen työlästä, jos itse käy kaatamassa puut, periaatteessa siinäkin kahden jousen verran joutuu tekemään töitä, mahdolliset sakarat sitten vielä siihen päälle (vaikka ne nyt ei kovin yleisiä ole).
Hankaniemi (muistaakseni?) oli kirjottanut vanhalle forumille, ettei huonoa aihiota kannata vahvistaa millään, vaan sen sijaan on kannattavaa parantaa jo entisestään hyvää aihiota just esim. jänteillä.
-
Joo, niin se vähän on että uuden jousen tekoon vaan jos edellinen kusahtaa.
Vaikka vaivaa/aikaa noissa laminaateissa ja erityisesti lylylaminaateissa menee erityisen paljon, niin se tulos voi lopulta olla todella erityinen. :P Katajakin kun on hyvää puuta omista kotimetsistä, jos vaan sen osaa valjastaa käyttöön juuri esim tuolla koivu-kataja laminaatilla.
Mutta niin, minkälaisen pinnan teet sille katajalle, veistätkö siitä yhtäjaksoiset syyt näkyviin vai onko väliä laminaatin välissä, kunhan on tasainen pinta?
-
Mutta niin, minkälaisen pinnan teet sille katajalle, veistätkö siitä yhtäjaksoiset syyt näkyviin vai onko väliä laminaatin välissä, kunhan on tasainen pinta?
En juurikaan välittänyt syykulusta katajan kanssa, kunhan höyläilin menemään, koivun kanssa sitten piti olla tarkempi.
-
Taipuukohan kahvasta jo liikaa? Laitoin jo kahvanarun kun olin varma ettei siitä ainakaan enempää. Sama liitoksien kohdalla. Sakaroista vois ottaa vielä vähän paksuudesta.
Ton pidemmälle en oo vielä mennyt. Pitäiskö raaputella jostain ja/tai ehkä jäykentää kahvaa paahtamalla?
Pituus 119cm (sakarat 10,5cm, eli jousen kokonaispituus 140cm) leveys n. 38mm-16mm (sakarat 16mm-10mm), paksuus n. 20mm-12mm (sakarat jotain 13mm). Mitä veikkaatte paunamääräksi?
Jottei tule väärinkäsityksiä, niin kuvissa siis ylipitkä jänne.
-
Kärkiä kohti voisi taipua tosiaan enemmän. Kahvaa ei voi paahtaa, koska jousi on liimattu. Puuta voi sitten myöhemmin lisätä, jos se tarpeelliselta vaikuttaa. Jos jousi ei ihan rautakangelta tunnu niin laita jänteelle vain. Lisäksi kuva edestä.
-
Komppaan Tuomoa, jätä kahvan lähiseutu hetkeksi rauhaan ja ota puuta pois tasaisesti johti kärkiä. Jänteelle vaan heti, kun jousi taipuu sen verran, että voit kuvitella jänteen suorana kuvaan.
-
Pikkuhiljaa ohentelin vähän kärkiä kohti ja siinä kun sitten taas testailin miten taipuu, niin toinen sakara anto periksi liitoksen kohdalta. Pamaus kuulu ja jousi lensi seinään. Ei onneks mitään suurempia vahinkoja tapahtunut, itse jousi säilyi ehjänä. Nyt teen suoraan molemmat sakarat uusiksi. Tällä kertaa vähän huolellisemmat liitokset ja ehkä pidempi vahvikepunos.
Kattoo jos sitä vaikka tänään jo innostuisi sahailemaan kun kotia pääsee, muuten jatkuu taas ensi viikonloppuna.
-
Millainen liitos runkoon sakaroissa oli? Ja millä liimasit?
-
http://1.bp.blogspot.com/_doQrQrvAldg/TL1iDtMwN-I/AAAAAAAAAA8/dmQi9QP2qpE/s1600/sirelius_jouset.png
Vähän ton kuvan nro. 17 jousen mukaisesti ja Titebond III:lla liimasin.
Jousen etuprofiili myös nro. 17 kuvan mukainen paitsi etten kaventanut kahvan kohdalta vaan on siitä leveimmillään.
-
Uudet sakarat liimattu ja jousta ohennettu. Tein sakaroista lyhyemmät ja vähän jyrkemmällä kaarella. Jousen pituus nyt n. 133cm, vatsaa pitkin mitattuna n. 140cm. Painoa putosi n. 15-20g.
Nyt sakaroiden hiontaa ja vahvikepunokset. Sitten voisi tehdä nokkiurat, jotta saa taas jänteen paikoilleen.
Lähipäivinä varmaankin kyselen taas tilleröintiapua, ja laittelen kuvia sitten taas.
-
Kannattaa muistaa, että ylipitkä jänne tilleröinnissä valehtelee. Se saa kärjet näyttämään todellista jäykemmiltä ja paunojakin tuntuu olevan enempi kuin on totuus. Siispä normaalimittaiselle jänteelle vaan heti kun mahdollista ja ennen suureellisempaa tilleröintiä.
-
Luin yhtä artikkelia ja tämmösen kohdan löysin. Ajattelin jakaa sen täällä:
A later 12th century bow found in Novgorod (Thompson 1967: 78) displays mixed Finno-Ugric and Asiatic features.
The bow is, contrary to other Asiatic composites, made of two slats of wood which have
been glued together and wrapped with birch bark. A layer of moulded sinew back was
added to the bow but has rotted away. An empty cavity between the bow back and
the bark wrapping indicate where the backing used to be. The belly slat of the bow is
juniper and the back is made of birch. Insulander (2002: 62) refers to this as a reinforced
two-wood bow.
Linkki artikkeliin:
http://www.jef.ee/index.php/journal/article/view/167
-
Noniin, pikkusen saanut taas tehtyä. Nyt näyttää tältä
EDIT: vähän tarkempi kuva
-
Pistääkö silmään joku kohta, josta voisi vielä raaputella? Omasta mielestä näyttää jo ihan hyvältä ja alkaa pikkuhiljaa jousi olemaan paketissa. Torstaina pääsee sitten kunnolla testailemaan miten toimii käytännössä, kun on tarkoitus laavuilemaan lähteä. Samalla pääsee hakemaan lisää jousipuuta ja seuraavaksi ajattelinkin tehdä samantyyppisen jousen, mutta vatsaksi tällä kertaa lylymäntyä, jos sopiva puu löytyy, ja sakarat teen ihan koivusta. Nyt osaa jo ennalta varautua tiettyihin asioihin, mitkä ei tän katajaisen kanssa ihan onnistuneet. Todennäköisesti avaan sitten uuden aiheen, kun kysymyksiä varmasti taas tulee.
Jos ei ole jousi posahtanut n. 100 laakin jälkeen, niin ajattelin käärästä lavat tuoheen. Saako sitä irrotettua näin talvella vai pitääkö odotella kevääseen?
-
Parempi kuin aiemmin. Ehkä vieläkin voisi vähän kärkitoimisemmaksi rapsutella.
Kyllä tuosta jousi taitaa tulla. Mikä on arvioitu jäykkyys? Entä onko jousi myötäkäyristynyt?
-
Polvea vasten taivutellessa kärjet tuntui kyllä jo aika keveiltä. Tossa vetokuvassa oli vielä pellava jänteenä (2-säikeinen, nro 4). En venyttänyt sitä erikseen, vaikka ehkä olisi pitänyt, vaan kiristelin sitä aina sen mukaan kun löystyi. Lopulta jänne katkesi n. 20-21" kohdalla. 3 tai 4-säikeinen olisi jo liian paksu niin pitää hommailla sitä ohuempaa pellavaa. Väliaikaisesti ajattelin tehdä jänteen kuitusiimasta, kun se ei juurikaan veny ja on kestävää.
On myötäkäyristynyt, en ole mitannut, mutta noin suurinpiirtein 15-20 milliä maasta vatsaan. Onko myötäkäyristyminen ominaista jommalle kummalle näistä, kuten esim. pihlajalle vai johtuuko kenties ei niin hyvästä liimauksesta? Onko myötäkäyristyminen laminaattijousissa edes vältettävissä, muutoinkin kun tekemällä se ensin vastakaarevaksi?
Paunoista en mene vannomaan, mutta veikkaisin, että yli 50 menee. Verrattuna n. 45# yksipuiseen pihlajaan, on tää jäykempi. Ja järeempi. Tuntuu nyt ihan lastenjousilta noi aikasemmat yksipuiset, kun tätä on pyöritellyt käsissään.
-
Voihan se noinkin olla, tilleri näyttää symmetriseltä ja kokonaisuutena taipuu hienosti. Testiammuntojen jälkeen voi katsoa uudestaan.
Jänne taisi katketa solmusta? Pellavajänteisiin kannattaa mahdollisuuksien mukaan tehdä punotut silmukat. Solmu, tai mikä tahansa kohta, jossa kuidut ovat jyrkällä mutkalla, heikentää koko jänteen vetolujuutta jopa 50 %. Jos se katkesi jo vedon aikana, niin kyllä siinä silloin oli jotakin muutakin vialla, todennäköisesti materiaalissa.
Myötäkäyristyminen on normaalia, eikä sitä voi käytännössä välttää mitenkään. Paitsi käyttämällä lasia... Tuo myötäkäyristyminen, viruminen, on ihan ok, jopa vähän.
-
Solmu, tai mikä tahansa kohta, jossa kuidut ovat jyrkällä mutkalla, heikentää koko jänteen vetolujuutta jopa 50 %.
Hyvä tietää.
Se katkesi kuitenkin noin puolesta välistä toista lapaa. Se oli sen verran kierteellä, että meinas heti lähteä kertaantumaan, jos vähänkin antoi löysää. Yhteen kohtaan tuli tämmöinen "mutka" kohta, joka kuitenkin lopulta suoristui, mutta veikkaan, että se oli just se kohta josta napsahti.
Kissoilla oli kans erittäin kivaa kun oli uutta narua, varsinkin kun sitä lähti pyörittämään. Varmaan on vähän osasyynä nekin...
-
Nyt on testilaukaukset ammuskeltu ja on vielä yhtenä kappaleena - voidaan varmaan todeta, että kyllähän siitä jousi tuli. Testilaukausten jälkeen otti vähän lisää settiä. Saapi jäädä tällaiseksi ja nyt vaan uutta putkeen.
Kiitos.
-
Pari kuvaa
-
Hyvä!
Hienohan siitä tuli. Ja taitaa olla Suomen ensimmäinen koivu-kataja-jousi.
-
Pieniä muutoksia tein sittenkin eli punokset lähti. Lisäksi nyt on kalastukseen tarkoitetusta kuitusiimasta jänne pellavaisen tilalla. On nyt ihan eri tuntuinen, kun jänne ei juurikaan anna myöten. Kuinka kauan tommosta pellavajännettä saa venyttää, ettei sitten veny enää käytössä?
Paunoja 22" kohdalla 50, varmaan ainakin tuuman verran voisi vielä pidemmälle vetää? Jousen pituus 133cm.
-
Kylläpä tulikin veikeän näköinen jousi! Tykkään kovasti, ja kun itsellä ollut vastaavaa suunnitteilla, niin kiitosta vaan kokemusten jakamisesta!
-
Nyt on parempi, ilman punoksia!
Jos se on hajotakseen, niin ei siinä punokset auttaisi kuitenkaan. Pitävät korkeintaan jousen kasassa ja estävät säleiden lentelyn.