Kirjoittaja Aihe: Suomalaisten kisajouset  (Luettu 16017 kertaa)

Tuomo Reiniaho

  • Global Moderator
  • Harrastelija
  • *****
  • Viestejä: 146
    • Profiili
Suomalaisten kisajouset
« : 04 Joulukuu, 2015, 20:36 »
Keräsin tiedot ampujien jousista Vanhalinnan kisassa (2015) sekä Taka-Hikiän kisassa (2015), yhteensä yli 50 ampujan jousien tiedot. Osa on tietenkin samoja ampujia ja välineitä. Oheisessa taulukossa on ampujien jouset luokiteltu karkeasti mallin mukaan sekä materiaalin mukaan, lisäksi nuolet on luokiteltu materiaalin mukaan.

Kuten taulukosta voi nähdä, yksipuinen jousi on suosituin jousimalli, eikä ihme. Yksinkertainen tehdä ja erinomainen toimivuus. Materiaaleista saarni erottuu, helppo saatavuus lienee suurin syy, samoin pihlajaa on ilahduttavan paljon.

Voiko näistä tuloksista vielä päätellä mitään erityistä? Joka tapauksessa, tilastojen keruu jatkuu seuraavissa kisoissa!
www.puujousi.fi
Puujousi - Historia, käyttö ja veistäminen

M.Reinikainen

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 31
    • Profiili
Vs: Suomalaisten kisajouset
« Vastaus #1 : 27 Joulukuu, 2015, 11:44 »
Kenellä oli valeakaasia jousia käytössään??
You can't outrun death forever.. But you can make the bastard work for it.

M.Reinikainen

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 31
    • Profiili
Vs: Suomalaisten kisajouset
« Vastaus #2 : 27 Joulukuu, 2015, 12:05 »
ps: Saarnen yleisyys perustuu siihen että noin 90% saarnella ampuvista ovat tehneet elämässään vain muutaman jousen, aikana jolloin muuta puutavaraa ei ollut saatavilla/ niistä ei tiedetty.
Saarni nyt vain oli helppo työstään ja käyttää kursseilla.

Markku Ikäheimon kursseilla (1991?-2008) on tietojemukaan käytetty vian muutaman kerran tammea tai jalavaa. Muutoin kaikki on tehty yksi omaan saarnesta. Näitä jousi onkin ajan kuluessa synty jokunen tuhat kappaletta.

Itse olen myös tuottanut omien oppilaitteni kanssa noin 20 saarni jousta (muutamaa uhkarohkeaa yrittäjää lukuunottamatta jotka valitsivat pähkinän, tammen tai jalavan :) )
Saarni nyt vaan sattuu olemaan yleisimmin käytetty juurikin tämän nykyaijalla tapahtuneen UUDEN perintö tiedon takia.
« Viimeksi muokattu: 27 Joulukuu, 2015, 13:52 kirjoittanut M.Reinikainen »
You can't outrun death forever.. But you can make the bastard work for it.

Tuomo Reiniaho

  • Global Moderator
  • Harrastelija
  • *****
  • Viestejä: 146
    • Profiili
Vs: Suomalaisten kisajouset
« Vastaus #3 : 04 Tammikuu, 2016, 18:05 »
Valeakaasiajousi oli Taka-Hikiän kisassa kahdella normaalisti modernilla lonkkarilla ampuvalla henkilöllä. Tiedustelin vielä tarkemmin jousista, jotta saan asiasta varmuuden.

Saarnen yleisyyteen on myös se syy, että saatavuus on hyvä, sitä löytyy lähes jokaisesta puutavaraliikkeestä.
www.puujousi.fi
Puujousi - Historia, käyttö ja veistäminen

Tuomo Reiniaho

  • Global Moderator
  • Harrastelija
  • *****
  • Viestejä: 146
    • Profiili
Vs: Suomalaisten kisajouset
« Vastaus #4 : 30 Tammikuu, 2016, 07:39 »
Valeakaasia-aihiot olivat peräisin yhdeltä saksalaiselta jousentekijältä. Valeakaasiajousia ei montaa Suomessa ole, itse tiedän nyt kolme jousta, ellei sitten Reinikaisella ole, josta en olisi yhtään yllättynyt.
www.puujousi.fi
Puujousi - Historia, käyttö ja veistäminen

M.Reinikainen

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 31
    • Profiili
Vs: Suomalaisten kisajouset
« Vastaus #5 : 30 Tammikuu, 2016, 10:24 »
Eipä ole vielä. Kovasti olen kyllä metsästellyt.
You can't outrun death forever.. But you can make the bastard work for it.

Jakke Lehtinen

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 4
    • Profiili
Vs: Suomalaisten kisajouset
« Vastaus #6 : 01 Helmikuu, 2016, 10:46 »
Tuomo,

Näetkö, miten pitkäjousi vs. lyhytjousi ovat suhteessa sijoituksiin? Itselläni on sellainen tuntuma, että lyhytjousilla on huomattavan vaikeata pärjätä kisoissa.

Jakke Lehtinen

M.Reinikainen

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 31
    • Profiili
Vs: Suomalaisten kisajouset
« Vastaus #7 : 02 Helmikuu, 2016, 00:38 »
Ei pitkä vastaan lyhyt jousi suhde kisoissa kerro yhtään mitään. Meillä on vain kourallinen ampujia kisoissa ja niistäkin vain joku 10% on lyhyellä kaarella.

Kyse on siitä kuka treenaa sillä aseellaan ja kuka ampuu muuten vain.
Muutaman kerran on sen kuralankin mestaruuden pokannut lyhäri ukko. Menna oli muutama vuosi sitten ihan tulessa ja meikäläinen veti tuoreella jousella ja edellis päivinä liimatuilla (vielä niin sanotusti märillä) nuolilla jaetulle toiselle sialle Tuomon maastokisassa. Itse olin ampunut juuri näillä välineillä vain 5-6 minuutin ajan alle 30 laukausta kaksi päivää aikaisemmin. Edellinen kosketukseni jouseen oli noin 4 kuukautta aiemmin IHAN eri välineillä.

Jos välineet ovat yhteen sopivia ja täyttäjällen tutut niin kuka tahansa välineillään treenannut voi ottaa sen lonkkri ampujan vierelleen viivalle. (Eri juttu sitten kestääkö hermot?)

Itselläni lyhyen kaaren mitta on siinä 150-160 välimaastossa.


omasta mielestäni on vallan turha ottaa kysymyksesksi kumpi on parempi kun molemmat ovat tehty omiin olosuheisiin ja ympäristönsä antimista.
Molemmat toimiin kunhan osaa käritellä.

Miksi lonkkri miehet johtavat kilpailuissa? Olisikohan siksi kun heitä nyt vaan on enemmän ja prosenttiaalisesti useampi harjoittelee myöskin enemmän?

Face on siitä kiva paikka että tässä kun on näitä ulkomaalaisia kavereita ottanut omalle listalle  niin näkyy erittäin paljon näitä "halli treenejä" joissa noin 99% kakki onvat kilpa taulu ampujia ja ainoat lyhäri ampuja kuvat tulevat heiltä jotka käyvät metsässä ammuskelemass tai metsästämässsä..?
Tuonne faceenhan piirtyy silti erittäin pinnalinen kuva mitä kulissien takana tapahtuu.
You can't outrun death forever.. But you can make the bastard work for it.

Jakke Lehtinen

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 4
    • Profiili
Vs: Suomalaisten kisajouset
« Vastaus #8 : 02 Helmikuu, 2016, 13:20 »
Mikke hyvä,

Olen kanssasi aivan eri mieltä. Minusta eroja voi mitata, saa mitata ja on järkeä mitata.
Pyysin erottelua juuri tuon toteamuksesi takia, missä luulet, että kuka tahansa harjoitellut lyhkärikaveri voi mennä viivalle samalla lailla harjoitelleen lonkkarikaverin kanssa. Oma heittoni on, että voi mennä viivalle, mutta ei pärjää. Sen vuoksi olisikin hienoa nähdä, pitävätkö nämä keskenään ristiriitaiset väitteet paikkansa. Väitän näin siitäkin huolimatta, että tunnen Mennan ansiot erittäin hyvin. Myös Auer on tehnyt hienoa ammuntaa Kuralassa ja voittanut. Epäilemättä myös muissa kisoissa lyhkärikaverit ovat pärjänneet.

Sanot, että syy on se, että lyhkäriampujia on vähemmän kuin pitkäjousiampujia. Mutta onko se syy vai seuraus?

Uskon, että kovalla harjoittelulla oppii ampumaan lyhkärillä hyvin. Useat metsästystä harrastavat perinnekaverit ovat sen osoittaneet. Ja juuri metsästyksessä lyhytjousi lienee parempi koska liikkuminen ja jousen käsittely on helpompaa. Mutta väitän, että heti kun etäisyys maaliin kasvaa, alkaa osuminen muuttua satunnaiseksi. Esimerkiksi American Roundia Kuralassa ei muistaakseni ole koskaan voitettu lyhytjousella.

Jakke Lehtinen

Lehtis

  • Harrastelija
  • **
  • Viestejä: 61
    • Profiili
Vs: Suomalaisten kisajouset
« Vastaus #9 : 03 Helmikuu, 2016, 09:20 »
Mutu-tuntumalla kommentoin minäkin: Arvelen, että lyhytjousilla, jotka rakenteensa ja materiaalien puolesta sallivat täysimittaisen vedon, vrt. "aasialaismalliset" sarvijännejouset, pärjää lonkkareille hyvinkin. Ampuma-asennon kun näillä saa samalla tavalla paremmin toistettua ja lukittua tauluammunnann vaatimiin toistoihin. Preeriajousilla ja muilla vastaavilla lyhyen vetopituuden jousilla tuo vedon toistaminen samanlaisena suorituksesta toiseen on vaativampaa ja, kuten Jakke epäilee, erot korostuvat pidemmillä matkoilla "FITA-pönötyksen" eduksi. Tietysti aina löytyy joku ihme akrobaatti, jonka kehon hallinta on ainutlaatuista, mutta harvassa heitä lienee.

M.Reinikainen

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 31
    • Profiili
Vs: Suomalaisten kisajouset
« Vastaus #10 : 03 Helmikuu, 2016, 15:31 »
Mitataan eroja vasta sitten kun on ensin ampunut yhdellä välineellä 10 vuotta ja sitten vaihtaa toiseen ja ampuu sillä saman 10 vuotta.
Minusta me olemme kaikki niin yksilöitä että niin kauan kun "ihmis virhe" on toisilla ampujilla suurempi kuin toisilla, on turha yrittää saada jotain 100% tuloksia mistään. Jotain sinne päin tai toiseen suuntaa tulee kun kaikki kokeeseen osallistuvat uudet/kokeneet/nuoret/vanhat/ lahjakkaat/amätöörit eivät ole edes näennäisesti samalla linjalla.
 
Miksi pitkä jousi on niin monella? Oma mielipiteeni on että sillä on mukavampi ampua kun se ei vaadi ampujaltaan yhtä paljon kuin lyhäri. Ok myönnetään että toisille tai oikeastaa monellekkin "sohvaperuna" kuntoiselle pitkis on ainoa valinta, eikä heillä ole mielestäni mitään asiaa lyhäri maailmaan. 
Jos peruskoulu oli viimeinen paikka jossa harrasti liikuntaa ja nykyinen ammatti on putkiasentajan ilman liikunnallisia harrastuksia ja käteen laittaa lyhärin niin siitä ei seuraa muuta kuin hauskat kotivideot.com.
noh.. pitkis antaisia jo jonkin verran anteeksi hallinnan suhteen.

MUTTA TAKAISIN TARKKUUTEEN!

Auerilta tuli joskus muinoin(2007-2009??) musitaakseni AR kisoihin uudella kirsikka jousellaan jota oli ehtinyt hehkuttaa foorumilla ja laivalta saapuessaan aloitti perjantai illalla vielä nopeat treenit. Muutaman sadan laukauksen jälkeen jousi katkesi ja mies päätti treenit siihen. Kysy multa että onko mulla varajousta lainata? Seuraavana päivänä toin aamuulla uuden jousen Martille ja menin itse preeria kisoihin (AR vasta 13 aikoihin?)  Martti ammuskeli sivummalla tuomallani hikkori jousella muutaman tunnin. AR Kilpailun jälkeen mies julistettiin voittajaksi. Jouseni oli 154cm pitkä noin 52 paunoinen hikkori.

Miten sälität lyhäri jousen maailman valloituksen lähes koko maailmassa?
Missäs kaikkialla käytettiin yli 170cm jousia ja miksi? Vastaus näihin on ihan pelkissä olosuhteissa.
 
Nepalissa olevassa laakson kylässä vietetään muutamien vuosin välein jousi kilpailuja. Kahden kylän miehet ottavat mittaa toisistaa ampumall noin 30-50 paunaisilla +- 130-150 mitaisilla kahdesta bambusta sidotuilla jousillan 120m päässä olevaa lankkua (lankku noin metrin korkuinen sekä jotain 30-40cm leveä) Muu yleisö sekä kyläläiset istuvat maalin vieressa ka alkavat tuulettamaan kun kolahaa. Kisa kestää yli puoli päivää ja muistaakseni yhdelle ampujalle kertyy noin 80 laukausta ja ukkojen paras suoritus on ollut jossain 30 osuman huitteilla?
Tämä tieto on yhdestä jenkkiläisesta reality sarjatsa jossa seurattiin 6 miehen fyysisiä suorituksia eri maailman kolkissa paikallisten kanssa (muistaakseni ukot olivat poliisi, palomies, kehonrakentaja, suffaaja, olumpiauimari, ex-SEAL sotilas tai siihen suuntaan..)
Muistakseni vain yhdelä oli kokemusta jousista. Kipailiat jaettii kahteen ja kukin harjoitteli oman kylänsä kanssa. Kaikki alkoivat osumaan siihen tauluun jo ennen kisan puoliväliä. (muistakseni yhdellä oli kyllä loppuun saakka vaikeuksia?)

Minä en treenaa EN todellakaan treenaa koskaa mihinkään. Ei huvita. Jos treenaan niin silloin kiinnyn/ samaistun johonkin aseeseen. Toisinaan siitä on minulle hyötyä mutta samalla kun osumisistani tulee tarkempia mielekyyteni laskee. (Tiedän.. olen outo :D)


Miksi lyhärillä olisi vaikeampaa ampua pitkiä matkoja??
Mielestäni en oli ikinä saanut tähän mitään veden pitävää vastausta.

Se miksi lyhäri äijät eivät pärjää kisoissa johtuu mielestäni vain siitä että (he,me,minä) emme harjoittele niitä. Minulla ei ole aavistustakaan siitä kuka harjoittelee tai miten mutta yleis ymmärrykseni on että harjoituksen puute löy lyhäri miehet lankulta siinä 50 metrin jälkeen??

Mene katsonaa tuonne korean kisojen suuntaa ja sano niille jotka siellä ampuu niitä 80m matkoja 120cm pituisilla sarvi (nykyisin noin 95% lasikuitua....) jousillaan että osuuko? Ymmärtääkseni siellä nuo pitkät matkan ovat kaikkein yleisimpiä.




Meniköhän viestini pointti metsään??

ps: ei välitetä niistä kirjoitus virheistä sitten jooko<3


Ystävällisin terveisin Mikke :)
You can't outrun death forever.. But you can make the bastard work for it.

Lehtis

  • Harrastelija
  • **
  • Viestejä: 61
    • Profiili
Vs: Suomalaisten kisajouset
« Vastaus #11 : 03 Helmikuu, 2016, 16:02 »
Aasian miehet vetääkin lyhyet jousensa korvalle, eli vastaa "Fita-pönötystä" asennon ja tähtäyksen puolesta. Yksipuiset ja muut vastaavat suorat, vähän vastakäyrät yms. reilun metrin kepit, joilla ei paljoa yli 20 tuumaa vedetä, eivät mahdollista "ankkurointia" poskelle/naamaluihin samalla tavalla kuin pitkävetoisilla jousilla. Aika selväähän on, ettei ilman jumalatonta treeniä saa asentoa toistettavasti samanlaiseksi, jos kumpikin käsi on koukussa. Metsästykseen ja sotaan sopivat, mutta jos 60 tai 120 kertaa pitää liike toistaa, niin tulee saman verran erilaisia ankkurointejakin... No, olen tässä jo jonkin aikaa suunnitellut tekeväni lyhyen bambulaminaatin ihan vain kokeillakseni, kuinka semmoisella sitten oikeasti osuu.

Tuomo Reiniaho

  • Global Moderator
  • Harrastelija
  • *****
  • Viestejä: 146
    • Profiili
Vs: Suomalaisten kisajouset
« Vastaus #12 : 03 Helmikuu, 2016, 17:32 »
Mikellä on kyllä hyvät perustelut. Mutta jos kyse on pelkästä ammuntatarkkuudesta tapauksessa, jossa pitää osua toistuvasti samaan maaliin vakiomatkalta, niin silloin välineellä on merkitystä. Jos taas kyse on satunnaisista ammuntatilanteista, kuten vaikkapa metsästyksestä, lyhyet matkat, tms., joissa voi ja pitääkin käyttää vaistoammuntaa, niin jousen merkitys pienenee.

American roundin tilastoja kun katsoo, niin kovin lyhytjousitulos taitaa olla Mennalla, samana vuonna muutkin ampuivat hyvin. Keskimäärin kuitenkin pitkäjousiampujat ovat pärjänneet paremmin.

Jos tauluammuntaa tarkastelee tilastollisesta näkökulmasta niin paras tarkkuus saadaan silloin kun ammuntatekniikka on mahdollisimman vakio ja toistettavissa. Pienetkin muutokset vetopituudessa, käsien asennoissa, ankkuroinnissa, tms. vaikuttavat heti osumiin, eikä niitä pysty mitenkään ennakoimaan. Ampujan tekniikka ei tietenkään ole täydellinen vaan siinä on pientä vaihtelua. Silloin tärkeää on, miten välineet toimivat tekniikan eläessä vähän. Kuinka herkkä nuolien viritys on? Entä kuinka paljon pienet vetopituuden vaihtelut vaikuttavat jousen kautta ammuntaan? Ja niin edelleen. Tässä suhteessa pitkä, painava ja pehmeävetoinen lonkkari on hyvä, se ei ole niin herkkä pienille virheille kuin lyhyt ja jäykkä jännejousi.

Modernit tähtäinjouset ovat keskenään lähes identtisiä. Silti taitava ampuja saa esille tarkkuuden eroja eri keskiosien, lapojen, jänteen säiemäärä, tms. välillä. Erot ovat pieniä mutta ne ovat olemassa ja huipputasolla ne ovat merkittäviä. Se kertoo yksinkertaisesti sen, että välineillä on merkitystä. Toki aina löytyy poikkeustapauksia, kuten Miken mainitsema Auer, sekä paljon muita. Mutta jos katsotaan tilastollisesti, niin lonkkarilla pärjää keskimäärin paremmin - ja sitä paremmin mitä pitempi ammuntamatka on. Tai pikemminkin niin, että lonkkarilla on mahdollista ampua tarkemmin kuin lyhärillä. Se on fakta, josta voidaan toki väitellä.

Vastaavia faktoja on enemmänkin: Suora nuoli on tarkempi kuin kiero nuoli. Kapeakahvainen jousi on tarkempi kuin leveäkahvainen. Suuri jänneväli on tarkempi kuin matala jänneväli. Etupainoinen nuoli on tarkempi kuin takapainoinen nuoli. Pitkä jousi on tarkempi kuin lyhyt. Painava jousi on tarkempi kuin kevyt. Ja niin edelleen. Kaikilla tavoilla on mahdollista ampua tarkasti mutta kyse on siitä, kuinka todennäköistä se on. Jos välineet sietävät paremmin ampujan pieniäkin virheitä, niin hyvä ammuntatarkkuus on todennäköisempää.
www.puujousi.fi
Puujousi - Historia, käyttö ja veistäminen

M.Reinikainen

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 31
    • Profiili
Vs: Suomalaisten kisajouset
« Vastaus #13 : 03 Helmikuu, 2016, 22:32 »
Jos kyse on pelkästä pitkälle ampumisesta niin joo. Pitemällä kaarella jaksaa ja pystyy tähtäämään pidempään. Näin ollen se on myös vakaampi. Useimmille juuri tuo muutaman sadasosa sekunnin lisäaika on juuri se keskittymisen onnistumiseksi tarvittava aika. Tällöin pidemmälle ampuminen onnistuu jonkin verran huolettomammin.
Korostan silti että kyllä ne matkat onnistuu lyhärilläkin jos on vain siihen kiinnostunut ja sitä harjoittelee.


Oma pointtini kun oli että on turhaa tuoda kyntöhevosnen ravikisoihin tai ottaa molemmilta kierros aika :)
« Viimeksi muokattu: 04 Helmikuu, 2016, 11:51 kirjoittanut M.Reinikainen »
You can't outrun death forever.. But you can make the bastard work for it.

Lehtis

  • Harrastelija
  • **
  • Viestejä: 61
    • Profiili
Vs: Suomalaisten kisajouset
« Vastaus #14 : 05 Helmikuu, 2016, 08:02 »
Ei se puskassa metsästävän jousi (ja vetopituus) aina niin lyhyt ole, vaan pitkäjousi on yhtä lailla perinteinen (vrt. paikalliset olot ja materiaalin laatu). Kuvassa tuoreesta jutusta Brasilian viidakoista Awá-heimon miehiä mallia näyttämässä, kuinka apinaa ammutaan kymmenien metrien korkeudelta puista.

Harmi vain, että tämäkin kansa tai heimo taitaa kadota sukupuuttoon heti kun "löydettiin"; länsimaiset taudit ja pöpöt tappavat ja osan ovat sademetsänkaatajat ampuneet kohdatessaan, eikä montaa henkeä ole enää jäljellä.
« Viimeksi muokattu: 05 Helmikuu, 2016, 08:04 kirjoittanut Lehtis »