Jousen kärkien painon vaikutus

[Markus]

Luin muistaakseni paleoplanetilta yhden jutun, jossa joku oli keskustellut, vissiin aikanaan työkseen jousia tehneen henkilön kanssa. Keskustelun aihe oli jousen kärkien paino. Toinen oli sitä mieltä, että kevyet kärjet palautuvat nopeammin ja täten heittävät myös nuolta paremmin. Toinen oli sitten sitä mieltä, että painavammat kärjet heittäisivät nuolta paremmin, koska se lisämassa kärjissä veisi laukaisussa myös kärkiä pidemmälle ja antaisi siten lisäpotkua nuolelle. Ja se kaveri, joka työkseen jousia teki, kallistui jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Tuntuisi ihan loogiselta molemmat, mutta jos lisämassaa on liikaa, tottakai se hidastaa. Mutta onko tässä joku kultainen keskitie? Jaksaako painavammat kärjet heittää painavampaa nuolta paremmin kuin samanlainen, samanjäykkyinen, keveämpikärkinen jousi?

Jenkkiforumilla joka jamppa tuntuu olevan omasta mielestään oikeassa, samasta aiheesta, jossa olisi montakin eri mielipidettä. Mitäs mieltä täällä ollaan?

[Tuomo Reiniaho]

Tämä asia on puitu moneen kertaan, niin pohdittu kuin testattukin.

"One good test is worth a thousand expert opinions." - Wernher von Braun

Baker teki testit, joka osoitti kiistatta lapojen kärkien massan hidastavan vaikutuksen. Kirja ei ole juuri nyt käsillä mutta etsin myöhemmin viitteen ja numeroarvot.

Fysiikan ilmiöt ovat lineaarisia, eli kokeilemalla saadaan paljon asioita selville, olettaen tietenkin että tutkitaan vain kyseistä muuttujaa. Joten, lisää lapojen kärkiin punnukset ja kokeile, mitä tapahtuu. Nuoli lentää hitaammin. Ideaalinen ratkaisu olisi tietenkin täysin massaton jousen lapa mutta se ei tietenkään ole mahdollista.

Fysiikan kaava F=ma kertoo jo paljon. Voima on vakio, jolloin massan pienentäminen lisää kiihtyvyyttä ja siten nuolen nopeutta.

[Esa Konga]

Otin juuri tuosta toisen säikeen pikajousesta kaikki tuhat massat pois. 19 grammaa keveni, eli kevyen nuolen verran. Aistinvaraisesti nuoli lähtee selvästi suuremmalla nopeudella, ei missään tapauksessa hitaammin. Näin on ollut aina ennenkin, kun olen lopuksi kärkiä keventänyt.

 Tuo ajatus enempi massaa parempi jotta lavat menisivät pidemmälle kuulostaa vähän samalta kuin kuminauha jänteenä, silloinkin kärjet menisivät lopussa pidemmälle, kun jänne joustaa lopuksi. Ei vaan auta, kun vauhtia koko matkalla kuitenkin kokonaisuudessaan tulee vähemmin. Tai kuminauhasta en tiedä kun en ole kokeillut

[Markus]

Joo siis sehän on selvää tottakai, että jos lisään painot kärkiin niin kyllähän se hidastaa. Mutta perimmäinen ajatus tässä oli se, että onko nuolen painolla mitään merkitystä suhteessa kärkien painoon? Fysiikka tai matematiikka ei ole koskaan ollut mun vahvimpia puolia...

Mutta siis, heittääkö vaikkapa 200 grammainen jousi 80 gramman nuolta paremmin kuin 300 grammainen vastaava jousi, samanlaista nuolta? E: jossa 300 grammaisessa siis tietty vähän painavammat kärjet...

[Markus]

Pohjana ajatukselle tässä on mm. pohjoiseuraasialaisen laminaattijousen sakarat. Jos niistä ei yhtään mitään hyötyä ole vaan päinvastoin, miksi he muinoin käyttivät aikaa ja energiaa niiden tekemiseen? Tuskin ainakaan esteettisistä syistä, luulisi, että suorituskyky menisi kaiken muun edelle, jos se on välttämätön pakko selviytymiseen. Saahan niillä kätevästi pituutta jouseen, mutta tuskin senkään takia niitä tekivät, sama olisi vaan jättää aihioon vähän enemmän pituutta. Jos he tiesivät käyttää sakaroissa mahdollisimman kevyttä puuta, oli lisäpainon tuoma haittavaikutus siis tiedossa. Staattiset recurvithan varastoi lapoihin enemmän energiaa, mutta onko tällä sitten lopulta mitään merkitystä? Näissä jousissahan käytettiin painavia nuolia, luulisi, että siinä olisi joku yhteys.

Näitäkin on varmasti pohdittu mm. perinnejousen vanhalla forumilla, harmi vaan, ettei tietoa ole enää saatavilla. Jenkkiforumeilta en enää lähde tietoa kaivamaan...

[Esa Konga]

En mikään asiantutija ole, mutta kaikki liikkuva turha massa, joka ei lisää paunoja, on nuolessa tai jousessa hidastaa vauhtia, mitä enemmin massaa sitä enemmin hidastaa, tulee sitä sitten nuoleen tai jouseen (jos on liikkuvaa ei kahvassa). Massa nuolessa voi olla hyväkin (enemmin läpäisyä kohteeseen, vaikka hitaampi nopeus).

Noista sakaroista, ymmärtääkseni haluttu vaikutus on muoto, eräänlainen vastakäyryys, että lapa taipuu enemmin, ei niiden tuomasta massa. Massa tulee haittana kaupan päälle. Itelläni on ostettu todennäköisesti lasikuitua sisältävä sakarajousi noin 40 paunaa, mutta massiiviset sakarat. Ja itse tehty, bamboo-bamboo, erittäin siroilla sakaroilla, noin 27 paunaa. Nuolet lähtee kutakuinkin likimain yhtä lujaa, ero täytyy tulla noista sakaroista. Ise itselle tehtyyn uskaltaa tehdä keveät ilman ylimitoitusta.

[Markus]

Oletko Esa kokeillut ampua painavaa nuolta, vaikka nyt 50 grammaista, tuosta 40-paunasesta lasikuitusakarajouskasta? Lähteekö hitaammin sillä kuin itsetehdyllä 27-paunasella, kevyemmällä bambujousella? Kevyt nuoli tottakai lähtisi nopeammin kevyemmästä jousesta.

[Markus]

Noista sakaroista, ymmärtääkseni haluttu vaikutus on muoto, eräänlainen vastakäyryys, että lapa taipuu enemmin, ei niiden tuomasta massa.

Saman vaikutuksenhan olisi saanut vain taivuttamalla kärjet muotoon, ilman sakaroiden tuomaa lisäpainoa. Ja olisihan se oikeastaan helpompikin tapa, sakaroissa kun on enemmän työtä.

[Esa Konga]

Markus, en kylllä ole ampunut kuin normaaleja noin 25 gramman 35-40 paunan nuolia. Sehän näissä tietysti on totta, että vaikka miten pohdiskelee, vasta kokeilemalla saa selville miten homma kokonaisuudessaan käytännössä menee...

[M.Reinikainen]

Aseta jousi selkä taivasta kohti ja teippaa kärkiin naisten pienet käsipainot. Vedä jousi nuolen mittaan ja katso kuinka nopeasti lavat palautuvat.
Testaa itse ja päättele siitä..

Mikään 4-10g paino ero ei vielä vaikuta missään jousessa mutta yli 20g jo vaikutaa. Mitä kevyempää nuolta ampuu sitä enemmän laukaisu shokkia värähtelee kahva käteen ja mitä painavampi nuoli sitä vähemmän tuntuu missään.